No niin, Loki on jo parantunut kennelyskästä, ja pikkuhiljaa ollaan palailemassa normaalirutiineihin. Liikuntakielto päättyi jo tiistaina, joten ollaan päästy oikein kunnolla viimein nauttimaan lumesta. :--) Tai ainakin koira nauttii, itseäni ei aina kiinnostaisi kahlata polvia myöten hangessa, mutta mitäpä mä en tuon penskan eteen tekisi. Jokaisen pidemmän lenkin jälkeen odotteleekin lämmin suihkuttelu, sillä Lokin housukarvoihin muodostuu aina ihan mielettömän kokoisia lumipaakkuja.
Liikuntakiellon aikana oli hieman ongelmia remmikäytöksessä, kun täynnä purkamatonta energiaa oleva pentu veti ja kiskoi ja olisi halunnut moikkailla jokaista vastaantulijaa. Treenaamisesta ei ollut mitään hyötyä, kun fyysistä energiaa oli niin paljon. Nyt onneksi jo muutaman päivän normilenkkeilytyksen jälkeen Loki on taas ihana nätisti käyttäytyvä itsensä. :--) Ohitukset sujuvat taas hienosti, eikä Lokilla ole mitään hinkua vetää. Se tepastelee nätisti vierellä ihan rauhassa, jes! Toisia koiria saadaan tavata vasta maanantaina, joten hetki vielä pitää elellä erakkoelämää. Loki varmaan repeää onnesta päästessään ekaa kertaa puistoon pitkästä aikaa...
Laitetaanpas nyt sitten kuvia eiliseltä metsälenkiltä:
Aikaisemmin tänään täällä puhuinkin siitä, että laittaisin vielä videota tänne, missä Loki opettelee sormien nimiä... tässä se on, jihuu! Vähän huonosti näkyy tuossa videossa, kun piti laittaa kamera tuolille kuvaamaan, mutta hienosti se noita tunnistelee. Ei ole sairasloma hukkaan mennyt!
Jep, eläinlääkärillä käytiin eilen aamulla, ja kennelyskähän se minun pienoistani kiusaa. Antibiootit saatiin sekä käskyn levätä pari viikkoa, vain pakolliset pissitykset saa hoitaa. Eli vähän meni joulukuun suunnitelmat uusiksi... Mutta ei voi mitään, joskus jokainen sairastaa. Loki on kuitenkin jo suht oireeton ja energiaa on melkoisesti, joten aivojumppaa on nyt pitänyt tarjota oikein olan takaa. Opetin pennun mm. tunnistamaan kaikki sormet nimeltä. :D Eihä se kovin hyödyllistä ole, mutta show-arvo on suuri! Voin joskus myöhemmin laittaa tänne videon siitä. On se fiksu kaveri.
Suurimman osan ajasta Loki kuitenkin vetää lonkkaa ja lepäilee, hyvä vaan:
Onpahan ollut taas menoa ja meininkiä, eikä aina ihan niin hyvässä! Kaikkea kivaa on kyllä lähiaikoina tehty, tavattu koirakamuja ja treenattu ahkerasti. Nyt on kuitenkin kaikki hetken aikaa paussilla, sillä Loki sairastaa.
Perjantaina alkoi jo aamusta Loki yskiä, sai sellaisia yskänkohtauksia aina harvakseltaan, jolloin kröhi ja kakoi. Muuten oli ihan ok, ei ollut kuumetta, ruokahalu oli säilynyt ja joi normaalisti, leikki ja oli pirteä. Soitin kuitenkin eläinlääkärille, joka käski vain tarkkailla viikonlopun yli ja soitella maanantaina uudestaan, mikäli oireet jatkuisivat tai menisivät huonompaan suuntaan. Koiraa ei saa rasittaa, pakolliset pissalenkit vain. Mä nyt sitten oletin, että kyseessä on kennelyskä, kunnes viimeyönä alkoi tapahtua kummia...
Sunnuntaina Lokilla meni vatsa löysälle, siis ihan ripulia tuli. Sitten viimeyönä poitsu läväytti lastinsa ympäri keittiötä, joten minähän sitten neljältä yöllä konttasin siivoilemassa... Aamulla sitten aikaisin Loki alkoi oksentaa, kolme kertaa oksensi ja viimeisellä kerralla ulos tuli jotain hyvin hämmentävää. Iso möykky jotain kankaista, seassa oli myös muovia ja ohutta teräslankaa... Hmm... Oksentelu kuitenkin loppui siihen, eikä Loki ole sen jälkeen yskinytkään. Kyse ei siis ole kennelyskästä? Siinähän yskä kestää pari viikkoa, ei se voi neljässä päivässä parantua. Soitin taas eläinlääkärille, joka yhtyi arveluihini, ja oli myös sitä mieltä, että vierasesine tämän kaiken oli aiheuttanut. Noh, vierasesinekin löytyi sitten puhelun jälkeen... Poika oli pistellyt menemään palan omaa torkkupeittoaan sekä pitkän pätkän sähköjohtoa! Onneksi johto oli sentään ollut irti seinästä. Noh, olin sinänsä tyytyväinen, koska ilmeisesti kyse ei olekaan kennelyskästä, vaan pelkkä vierasesine oli saanut koiran yskimään ja voimaan pahoin.
Kaikki sujuikin tässä alkupäivän oikein mainiosti, koira oli pirteä, söi, joi, leikki. Ei enää yskinyt, ei oksennellut, ja kakkaakin alkoi tulla harvemmin ja kiinteämmässä muodossa. MUTTA... nyt on sitten taas uutta oiretta pukannut. Nyt Loki nimittäin aivastelee ja nenä vuotaa. Äh!!! Mitä kummaa tämä nyt oikein on? :/ Huomenna mennään kyllä eläinlääkäriin, jotta saan mielenrauhan ja kenties tietämystäkin siitä, mikä tuota koiraparkaa oikeasti vaivaa. Oon silti sitä mieltä, ettei se varmaan kennelyskää ole, koska tosiaan yskävaiheen pitäisi kestää paljon kauemmin.
Nyt taas on vierähtänyt useampikin tovi niin, etten ole ehtinyt päivittää Loki-blogia. Kamerani laturi on ollut myös hukassa, myönnettäköön. :D Mutta paljon kaikenlaista on kyllä ehtinyt tapahtua! Lokilla on alkanut hampaat putoilla oikein urakalla, enää yläkulmurit ovat kiinni, mutta nekin taitavat jo heilua. Loki myös käyttäytyy varsin mainiosti kuten tavallista, ihan huoletta voin pitää poitsua vapaana metsässä, kun luoksetulo on niin vahva.
Tosin n. viikko sitten oli vähän ikävä päivä... aamulla heti mentiin koirapuistoon, missä ei ollut silloin ketään muuta. Jotain sitten hengailtiin siellä kahdestaan, kun kuulin jostain piipitystä. Ehdin juuri ja juuri rekisteröidä pienen linnun parin metrin päässä, kun Loki jo yhdellä hypyllä ja haukkaisulla pisti linnun poskeensa. :,( Ei siis syönyt sitä eikä riepotellut, mutta lähti riemuissaan se suussaan bilettämään. Sain linnun sitten takaisin, mutta se oli jo kuollut...
Noh, iltapäivästä mentiin sitten metsälenkille. Loki jäi minusta aika paljon jälkeen jonkin haistelusession takia, mitä se ei yleensä tee. Aamusta traumautuneena säikähdin, ja kutsuin pennun luokse. Sieltähän se tuli, ylpeänä ja häntä heiluen - kuollut rotta suusta roikkuen. Siinä vähän mun inhokynnys ylitettiin, lähdin kiljuen karkuun ja huusin vain "JÄTÄ JÄTÄ JÄTÄ". Ihme kyllä poika totteli ja jätti kallisarvoisen aarteensa polulle - jonne emme kyllä enää mene, by the way. Olen nyt alkanut soveltaa tuota "jätä"-käskyä lenkeillä muuhunkin - nenäliinoihin, tölkkeihin sun muihin Lokin lemppareihin, ja se toimii! Jes!
Ylihuomenna meillä alkaa agility. :S Jännityksellä odotan, mahtaakohan se meiltä sujua...
Tässä vielä muutama kuva piristykseksi:
Joskus harvoin ne säätkin meitä suosivat näköjään. :D
Lokin kanssa on mennyt tosi mahtavasti viimeaikoina. :) sisäsiisteys on saavutettu, pentukurssilla menee paremmin kuin hyvin ja en muista milloin viimeksi on pitänyt torua Lokia, saati pistää jäähylle. :) nykyään pelkkä kielto riittää.
Pentukurssilla on ollut tosi mukavaa! Ollaan harjoiteltu hihnakäytöstä ja ohitusta, luopumista, koskettamista ja vähän sitä sun tätä. Loki on ollut todella mallikas kaikilla tunneilla, olen ollut tosi ylpeä. :) mutta noh, teini-ikää odotellessa...
Ja viime viikonloppu vietettiinkin parhaan ystäväni luona Turussa, missä oli jo ihan kunnolla lunta. Loki oli riemuissaan lumen tulosta ja olisi loputtomiin leikkinyt sillä - ja syönyt sitä, tottakai. :)
Viimein muistin ottaa myös pari uutta kuvaa! Syvennyin tosin kuvaamiseen niin paljon, että poltin lahjakkaasti ruokani mikrossa. :/ no jaa, eikun kassi olalle ja kauppaan...
Pikkuinen uuden lelunsa kanssa (näkyy vähän tuolla vatsan alla) - rikkinäinen sukka, jonka sisällä sanomalehtitollo, jonka sisällä muutama nami. :) Tuota se jaksaa riepottaa vaikka koko illan!
Sohvan valtaaja... vielä välillä meinaa eksyä sohvatyyny jos toinenkin pienien hampaiden väliin, mutta tiukka kielto riittää otteen irrottamiseen. :) Sohvalla on ihan kiva pelkästään kiipeilläkin...
Huh, onhan ollut taas melkoista viime aikoina! Olen sairastellut melkein pari viikkoa tässä, ja olen potenut äärimmäisen huonoa omaatuntoa Lokin suhteen, sillä se ei ole saanut ihan niin paljon liikuntaa, kun olen ollut kuumeinen yms. :( Onneksi nyt olen jo paranemaan päin, ja ollaan päästy taas viipottamaan metsissä ja pelloilla muiden pentujen kanssa, jee!
Lokilla on nyt myös tehosterokotteet annettu (lapsi huusi kuin tapettava), ja pentukurssin ensimmäinen tunti oli eilen. Uusi paikka ja tilanne hämmensivät Lokia hieman ja alkuun keskittyminen oli kummallakin vähän hakusessa, kun harjoiteltiin seuraamista... mutta tilanteen (ja koiran) rauhoituttua, luopumisen ja koskettamisen harjoitteleminen sujui toooooosi hienosti. :D Odotan kyllä tuota hihnakäytöksen harjoittelua... vetämistä tapahtuu harvoin, mutta silloin kun Loki vetää, se on todella rasittavaa. Heppu painaa kuitenkin jo lähemmäs 15 kiloa, piteleminen on jo haastavaa!
Tänään käytiin sitten taas pentutreffeillä. Ainaiset pentutreffikuvat varmaan jo kyllästyttävät, mutta kun ne on niin mahtavia. :D Vauhti ja ilmeet ikuistettuna, ah.
Jalat sojottivat välillä vähän sinne sun tänne...
...ja välillä Loki tyytyi pelkästään tarkkailijan rooliin...
...mutta välillä piti tietysti olla myös toiminnassa mukana!
Ha-JA!
Surmanloikka. :D
Vauhdin hurmaa!
Lopuksi tietysti väsytti ihan hurjasti.
Treffipaikalta oli melko pitkä matka kotiin, ja jouduttiinkin koukkaisemaan Kampin kautta. Loki oli väsynyt, joten tallusti kauppakeskuksen halki kuin kokenutkin konkari. Hyvä poika! Ihmisvilinässä ulkona vähän itketti, kun lapsonen oli niin väsynyt ja kadulla soitettiin ihmeellistä viuluakin, jota tietysti piti vähän ihmetellä. Mutta kotiin päästyään Loki sai kupin täyteen ruokaa ja kunnon tirsat. :)
Nyt voin viimein luottaa siihen, ettei Loki tee mitään tarpeita sisälle. :) viikon ollut täysin sisäsiisti, otettiin paperitkin pois. Jes!!
Tilasin Lokille netistä pedin kokoa XL, ja eihän tuo poitsu meinaa siihen ollenkaan, nytkin riepottelee sitä kuin mitäkin rättiä. :D No onneks ei ollut kallis. Eilen oltiin taas pentutreffeillä sakumix-urospennun kanssa ja Loki nukkui noin 17 tuntia putkeen, mitä nyt söi ja pissi välissä. :D sit kun näytti taas elämä voittavan, mentiin metsälenkille ja kappas! Vastaan tuli entuudestaan tuttu terrieripoika, jonka kanssa Loki pääsi taas peuhailemaan. Sitten taas nukuttiin vaikka kuinka...:D no en valita, vaihteeksi olen saanut vähän omaakin aikaa.
Mikä ilme<3 Kuvan laatu on vähän heikko nyt, kun on iPadilla otettu...
Pentutreffit on takana ja koira on väsynyt mutta onnellinen. Se nukkui yölläkin pidempään kuin normaalisti, mikä oli mulle tietysti kauhean mukavaa. :D Tällä kertaa mukana oli vielä yksi uusi tuttavuus, ja poitsut pääsivät kolmestaan riehumaan. Kuvia jee:
Bussia odotellessa jo vähän väsytti...:) Huomatkaa kuraiset tassut.
Sain tässä taannoin koulusta iPadin, ja olen nyt ollut kutakuinkin liimattuna siihen ja kykenemätön tulemaan tietokoneelle, siksi en ole päivitellyt blogia pitkään aikaan. Ipadillähän se ei oikein onnistu, kun en saa siihen siirrettyä kuvia (tai vaikka saisinkin, niin en tiedä miten). Joten nyt tulee kilometrimerkintä!
Maanantaina Loki rokotettiin ensimmäistä kertaa. Hurraa! Käynti eläinlääkärillä sujui mallikkaasti, Loki oli rauhallinen ja utelias, eikä edes huomannut, että siihen työnnettiin piikki. :) Emäntää kyllä vähän hirvitti... itseasiassa Loki viihtyi eläinlääkärin huoneessa niin paljon, ettei olisi sieltä poistunut laisinkaan, oli pakko houkutella se namin avulla ovesta ulos. :D Poika punnittiinkin samalla, ja se painaa nyt 11 kiloa. Jessus!! Onneksi Loki on nyt alkanut kävellä portaita sekä ylös että alas. En nimittäin oikeasti enää jaksa kantaa sitä ylimpään kerrokseen asti.
Tiistaina päätimme parin kaverin kanssa kuokkia ystävämme fuksiaisissa. Mietitytti kamalasti, että miten tohdin jättää koiran kotiin, joten en jättänyt. Loki sai tilaisuuden tutustua Helsingin keskustaan! Sehän olikin kovin jännä paikka, ja Loki sai paljon huomiota ihmisiltä, mikä oli tietysti koiran mielestä kivaa. Loki ei pelännyt ihmisvilinää ja ääniä, vaan käveli reippaasti mun vierellä ja katseli ahkerasti ympärilleen. Päädyimme pitämään poikkitieteellistä varjorastia Espan ruohoalueelle, missä Loki toimi maskottinamme ja houkutteli paljon osallistuja rastille. Loki sai paljon rapsutuksia ja se makoili tyytyväisenä viltillä koko ajan.
Sattui meille hyvä sääkin kaiken lisäksi, mikä on lähipäivinä ollut melko harvinaista...
Lokilla oli päällään valjaat, koska jostain syystä se kävelee nätimmin niiden kanssa. Nyt ne alkavat olla sopivatkin, ostaessa ne oli rinnan kohdalta vähän väljät.
Aina välillä pentu kipusi tapojensa mukaan emännän syliin, mitä en pistä yhtään pahakseni. :D Voi tulla vaikeuksia sitten, kun se tuosta vielä kasvaa...
Tuitui. <3
Jotenkin olen nyt ihan seitsemännessä taivaassa, kun kaikki tuntuu menevän paremmin kuin hyvin. Punkkipannan ansiosta punkkeja ei ole enää ollut, Lokin näykkiminen on vähentynyt huomattavasti, pentu on muutenkin paljon rauhallisempi ja tottelevaisempi, ja mikään ei rassaa. Ja nyt sitten se kaikista hienoin ja uskomattomin asia: Loki on ollut maanantaista asti täysin sisäsiisti!! En todellakaan menisi väittämään, että mitään ei enää sisälle tule, mutta jo neljä päivää putkeen sisäsiisteyttä, en tahdo uskoa. :D Poika ei ole edes 13 viikkoa vielä, voiko se muka oppia noin nopeasti?? Tuntuu ihanalta, kun ei tarvitse enää heilua puhdistuaineiden ja talouspaperin kanssa koko aikaa. Vien sitä edelleen tosi usein ulos (laskin yksi päivä, että keskimäärin käydään ulkona 9-11 kertaa päivässä), koska en halua takapakkia tähän asiaan. Mutta silti, ihanaa, edistystä!
Käskyjäkin Loki on oppinut jo liudan. Niistä varmimmat ja hyödyllisimmät ovat ne, joita tarvitaan ulkona ollessa: tänne, istu ja katse. Ne sujuvat jo moitteetta, enkä aina tarvitse namiakaan motivoimaan. Sitten on tietysti noita muita temppuja, joita treenaillaan sisällä, että Loki saisi aivoja töihin ja yleinen kontakti paranisi. On se vaan niin fiksu. :D
Toki tässäkin videossa näkyy, että pientä sähellystä on meillä molemmilla nähtävissä, mutta kai se kuuluu asiaan. ;D Ei olla tosiaan vielä pentukurssille ehdittykään, mutta siellä varmasti vielä hioutuu nämäkin asiat. Itse voisin olla välillä selkeämpi, ja esim. maahan mennessä Lokilla saattaa hetki kestää, että se malttaisi myös sen pepun laittaa maahan... mutta hei, 12 viikkoa ikää, mun mielestä tekee ihan hyvin!
Onpahan taas viikko kulunut nopeasti ja kaikenlaista on ehtinyt tapahtua! Viikonloppuna Loki sairasti ensimmäistä kertaa, enkä oikein vieläkään tiedä, mikä sillä oli. Se vain oksensi kaiken syömänsä ja juomansa ulos, mikään ei pysynyt sisällä. Oksentaminen myöskin varmaan uuvutti pennun, kun se ei meinannut loppuillasta jaksaa edes istumaan nousta. Olin niin huolissani, että hyvä etten itkenyt. En nukkunut juuri ollenkaan ja tarkistin kokoajan, että onhan koira vielä elossa...:D Paras mahdollinen herätys oli se, kun Loki kömpi iloisena mun syliin aamulla ja alkoi järsiä sormenpäitä. Se oli taianomaisesti taas täysin terve yön jälkeen. Mene ja tiedä. Ehkä se oli metsässä niellyt kuravettä tai jotain, ja siksi vatsa meni vähän löllöksi...
Nyt ollaan tosiaan tehty yksi pitkä lenkki metsässä joka päivä niin, että Loki on saanut kirmailla vapaana. :) Se on sujunut tosi hyvin ja Loki on ollut todella onnellinen. On kivaa että se pääsee tutkimaan metsää omaan tahtiin ja purkamaan energiaa varsinkin, kun se hallitsee luoksetulon niin täydellisesti. Ei mun tarvitse kuin vilkaista sen suuntaan, niin se jo täyttä vauhtia ryntää mun syliin. :D Ainoa miinus on se, että tällä seudulla näyttäisi olevan aika runsaasti punkkeja! Ja mä VIHAAN punkkeja! Oon nyt kolmena edeltävänä päivänä löytänyt punkin per päivä, ja eilen päätin, että nyt riittää. Ostin punkkipannan. Vielä en ole sitä Lokin kaulaan, kun vähän jänskättää, että onko se nyt turvallinen jne. Kaipa se on. Tänään sitten ekaa kertaa kokeillaan. Innolla odotan, vähentyykö punkkiesiintymät. :D
Käytiin keskiviikkona kaverini Emman luona käymässä Vantaalla, missä Loki sai juoksennella vapaana, koska siellä oli iso takapiha. Poitsu oli taas vaihteeksi vähän märkä riehumisen jälkeen...
Loki tapasi myös ensimmäistä kertaa kissan! Emman kissa Dobby oli vähän hämmentynyt uudesta kaverista ja tutkaili Lokia vähän kauempaa, mutta Lokia ei pahemmin kissa kiinnostanut, kun oli uusi pureskelulelu hampaissa...:D
Loki sai Emmalta myös naurettavan majavan lahjaksi, ja se pitää semmoista ihmeellistä röhkivää ääntä. :D Loki sai sen riepotettavaksi takapihalle, ja ei ihme, että Loki suolisti majavan vajaassa viidessä minuutissa... kuvanlaatu on tosi huono nyt, koska oli hämärää ja seliseli.
No niin, nyt on ekat pentutreffit koettu! Oli ihan huippua, kolme tuntia vierähti kyllä todella nopeasti. Nyt ollaan molemmat märkiä, väsyneitä ja nälkäisiä. Veikkaan, että Lokin energiavarastot tuli aika tehokkaasti tyhjennettyä koko loppuviikonlopuksi. :D Mentiin siis bussilla Vantaalle, missä riehuttiin yhden toisen pennun kanssa metsässä, pellolla, poluilla... ja tietysti Suomen syksyn tuntien oli kovastikin märkää, mutta poitsut näyttivät vain innostuvan siitä lisää. :) Tällä kertaa kuvien laatu on ehkä hitusen parempi, joten kantsii klikata kuvat suuremmiksi!
Ehkä ainoa hetki, kun Loki pääsi niskan päälle...:D Yllättävää kyllä, Loki oli lähes jatkuvasti ns. "alakynnessä", teki kyllä hyvää sille...
Ohikiitäviä hetkiä oltiin myös ihan rauhassakin.
Jokseenkin märkä ja kurainen poika oli sitten tuloksena.
...mikä huomasi myös lavuaarista kylvettämisen jälkeen. :D Harmittaa, kun en saanut napattua kuvaa silloin, kun allas oli piripintaan asti täynnä MUSTAA vettä...
Tällä tavalla vauveli sitten painui hyvin ansaituille nokosille pyyhkeeseen kääriytyneenä, jottei vain vilustuisi. Fööniä se pelkää vielä niin hirveesti, etten saanut ihan täydellisesti kuivattua.
Sitten otin vielä vähän videotakin, mutta laitoin musiikin päälle, koska ajattelin, ettei toinen osapuoli halua välttämättä ääntään nettiin. :D Tietysti laatu vähän kärsi, kun piti näprätä moviemakerilla, mutta minkäs teet... kiva video silti, täynnä elämäniloa! :)
Taas on paljon ehtinyt tapahtua ihan parin päivän aikana! En ole täällä vielä kertonutkaan (ainakaan yksityiskohtaisesti), kuinka jo Lokin ensimmäisinä kotiutumispäivinä astuimme kerrostalomme pihassa maamehiläispesään. Tämä oli toki kovastikin traumaattinen kokemus (lähinnä minulle), mutta selvisimme kuitenkin pienillä vammoilla, sillä pentua pisti vain yksi öttiäinen ja minua kolme tai neljä. Mutta eilen ne penteleet iskivät uudelleen, tai ainakin niin uskon. Kävelimme taas pihassa ja huomasin kauempaa, että mehiläispesään oli (tahallaan tai vahingossa, en tiedä) potkaistu jalkapallo, ja mehiläisiä surisi suurena parvena pesän ympärillä. Kiersimme tietysti pesän kaukaa ja menimme ihan kunnon välimatkan päähän ulkoilemaan (sen verran kauas, ettei pesäkohtaa edes näkynyt). Yhtäkkiä Loki ilmeisesti astui mehiläisen päälle (en ole varma, mutta näytti että jokin suriseva siinä ehkä olisi ollut), ja sama kiljumisrulianssi ja paniikkihan siitä syntyi. Voi mikä vaarojen piha! Loki nukahti kotona järkytyksestä, mutta herätessään oli taas reipas ja iloinen itsensä.
Illalla ajattelin mennä Lokin kanssa vähän pidemmälle lenkille tuonne pururadalle, missä on kiva käyskennellä, kun se on niin rauhallinen ja valaistukin iltaisin. Ei kauan ehditty kävellä, kun näin kauempaa KOLME kettua, jotka jotain telmiskelivät keskenään. Ne lähtivät pakoon, joten uskalsin jatkaa matkaa. En kuitenkaan huomannut, että yksi niistä oli jäänyt pusikkoon piiloon. Loki pysähtyi yhtäkkiä ja alkoi murista, jolloin näin ketun, ja se oli ISO. Isompi kuin Loki, joka on kuitenkin jo melkoinen rötkäle. Se oli jotenkin vähän pelottavan näköinen, ja ei niistäkään tiedä mitä lie tauteja kantavat, joten suosiolla käännyin koiran kanssa toiseen suuntaan. Polulla ei ollut meidän lisäksi ketään muuta, ja oli ihan pimeää, ja kettu alkoi seurata meitä. Vitsit kun pelotti!! Onneksi kettu jossain vaiheessa jäi jälkeen, sillä painelimme aika vauhtia pois. :D Ei ne varmaan aggressiivisia ole, mutta eihän noista luonnon elikoista tiedä. Hyi.
Olen muuten laittanut kamerani akun jonnekin, mistä en sitä tahdo löytää, joten en ole kamalan paljon ottanut kuvia tai videoita.
Tässä kuitenkin kuva ihanasta pahvilaatikosta... asia, jota Loki eniten mummolassa kaipasi. :D Poitsu nimittäin hyppäsi sisälle heti kotiin saavuttua, eikä meinannut poistua sieltä ollenkaan koko illan aikana. Hassu.
Eilen Loki turhautui, kun yksi nappula jäi pöydän jalan alle piiloon, eikä se meinannut saada sitä sieltä millään. Nappulat olivat siis olleet Kongin sisällä, mistä sitten vierineet pitkin maita ja mantuja... anteeksi muuten ystäväni viehättävistä kuukautisavautumisista (lukivat keittiössä Demiä :D), mutta jos olisin halunnut videoon musiikin, niin se olisi vaatinut kauheasti hommaa.
Madotusta enää yksi päivä jäljellä! Kaksi tablettia mennyt jo ihan hyvin alas lihapullien sisällä, toivottavasti vielä huomennakin. :)
No nyt on viimein palattu Helsinkiin uuvuttavalta mutta mukavalta Jyväskylän-matkalta. Lähdettiin siis perjantaina reissuun ja tultiin takaisin vasta eilen (ti) illalla. Molemmat junamatkat sujuivat ongelmitta, eikä Loki pissannut sisälle, jee! Menomatkalla lemmikkieläinvaunussa oli vain yksi kissa omistajineen meidän kanssa, ja tulomatkalla kissanpentu (joka oli juuri haettu kasvattajalta, raukka oli niin pieni ja peloissaan!) ja chihu. Loki ei muista eläimistä pahemmin välittänyt, se vain söi matkaeväitään ja nukkui. Tosin tulomatkalle olin tyhmänä ostanut jonkinmoisen oudon kasviskrokotiilin, joka kuulemma oli hyvää pureskeltavaa pennulle... VIRHE!!! Tämä vihreä ällötys muuttui pureskellessa limaiseksi ja ällöttäväksi ja tarttui joka paikkaan... loppumatkasta Loki oli täynnä vihreää mönjää ja paakkuja, eikä "krokotiiliin" (=vihreä limainen möykky) sietänyt koskea paljain käsin. Niinpä heitin sen surutta roskiin.
Näin nätisti sitä makoiltiin penkillä.
Myös jalkatilassa matkustusta kokeiltiin, mutta se tahtoi sitten purkautua luvattomuuksiin, kuten emännän kenkien jyrsimiseen...
Sitten viimein päästiin perille ja Loki pääsi ensimmäistä kertaa takapihalle riehumaan vapaana kuin taivaan lintu. Ja kyllä se ottikin siitä kaiken ilon irti. :D
Vauhdikkaiden rundien jälkeen Loki kuitenkin rauhoittui omalle tutulle viltilleen.
Ja mieluisin nukkumapaikkakin löytyi sohvan alta. :)
Ekan illan ja oikeastaan seuraavan päivänkin Loki käyttäytyi kuin unelma. Se oli rauhallinen, sosiaalinen, tottelevainen ja kaikkea, mitä toivoa saattaa. "Mummo ja pappa" olivat haltioissaan siitä, miten hyvin käyttäytyvä penska oli kylään tullut. Mielipide taisi kuitenkin muuttua tulevina päivinä, sillä jostain syystä Lokista kuoriutui varsinainen RIIVIÖ kylässä ollessaan. Se teki kaikkea mahdollista luvatonta, poti jatkuvaa hepulia, roikkui housun lahkeissa, kerjäsi ruokaa ja yritti syödä kukkia ja huonekaluja. HUHHUH!! Kaiken lisäksi minä taisin saada flunssan parilta kaveriltani, ja yritin sietää Lokin karseaa käytöstä kuumeessa ja nenä tukossa. Onneksi pahimmat hepulit purettiin takapihalla. Kaikista näyttävimpiä spurtteja ja sekoiluja en ehtinyt napata kameralle, mutta otin kuitenkin pari lyhyttä videota Lokin huumaavasta vapauden riemusta...:D
(Anteeksi kun puuskutan videoissa, nenä oli tosiaan tukossa...:D)
Hieman säälittää "pappa" kun menetti tossunsa... toinen on ties missä pusikossa tällä hetkellä, ja toinen on pureskeltu ja kuolainen. :D Noh, voi syyttää vain itseään siitä, kun kerta antoi tossut pennun pureskeltavaksi. Ja olikin muuten mieluisa tossu!
No, Lokin käytös tuntui tasaantuvan välittömästi, kun päästiin takaisin Helsinkiin. HUH! Tänäänkin poitsu on koko aamun ollut rauhallinen ja rakastettava, ja kävimmekin "pitkällä" (pennun mittakaavalla) lenkillä, jonka lopussa taivallus palkittiin koirapuistolla. Eka kerta oli koirapuistossa muuten, ja tarkistin eka, ettei siellä ollut muita koiria tai kakkoja, joten uskalsin sitten Lokin sinne päästää. Yritin rohkaista pentua juoksemaan ja telmimään energiaansa pois, mutta kun ei se oikein lähde musta kolmea metriä kauemmas. :D No, eipähän ainakaan karkaa.
Tulipas tästä nyt kuvantäyteinen ja pitkä merkintä. :D
PS: Tänään pitäisi nyt sitten tapahtua madotus, saa nähdä miten käy...
