Sivut

torstai 9. tammikuuta 2014

Lomalaiskottelua

Nyt vasta alkaa joululoma vedellä viimeisiään, ens viikolla alkaa mulla taas koulu. Eli nyt on viimeiset hetket hengittää ja ottaa rennosti. Ja rennosti on kyllä otettukin...:D Blogin päivittäminenkin on laiminlyöty aika tehokkaasti, koska olimme lähes koko joulukuun Jyväskylässä, missä tietokoneen käyttö ei ole mikään itsestäänselvyys. Mutta eipä ihan hirveästi kyllä mitään bloggaamisen arvoista tapahtunutkaan. :D

Loki kastroitiin 18.12. Kaikki meni itse toimenpiteen suhteen tosi hienosti, ja haava parantui hyvin. Loki kyllä olisi alkuun mielellään nuollut haavaa, joten kauluria oli pidettävä päässä tosi kauan. Loki ei kaulurista juuri valittanut, mutta ei se kyllä sitä osannut varoakaan. :D Loppuvaiheessa kauluri oli jo ihan kolhuilla ja haljennutkin yhdestä kohtaa, joten se piti paikata ilmastointiteipillä...




















Mun mielestä leikkauksen vaikutukset on jo alkaneet näkyä. Siskon nylkyttäminen loppui kuin seinään, samoin merkkailu ja hajuista kiinnostuminen. Loki on ollut lenkeillä huomattavasti rennompi, ja vaikuttaa siltä, ettei sitä stressaa enää mikään. Kääntöpuolena on ehkä pieni laiskistuminen, mutta todennäköisesti kyse on siitä, että leikkauksesta on niin vähän aikaa vasta. Kyllä se siitä varmaan vielä reipastuu. Vikoissa agitreeneissäkin käytiin, ja siellä Loki oli kyllä erittäin säpäkkä ja toiminnanhaluinen, joten ainakin treeneihin vielä riittää virtaa! :) Mielenkiintoista kyllä nähdä, millä tavalla tuo leikkaus on vaikuttanut, esim. parin kolmen kuukauden päästä.

Jyväskylään mennessä siellä ehti parina päivänä olla ihan kunnolla lunta. Tämä olikin Lilon kunnon ensilumi, ja tytteli otti siitä kaiken ilon irti! Lokia vähän harmitti, kun se ei päässyt mukaan rallailemaan. Sehän oli sairaslomalla ja ehdottomasti pelkällä hihnalenkkilinjalla. Mutta Liloa se ei paljon estellyt, se hepuloi lumessa täydellisen onnellisena. :D Samalla tuli testattua mun tekemää fleecehaalaria, joka nyt todistetusti pysyy päällä kovemmassakin menossa.





































Helsinkiin palattuamme meidän arki on näyttänyt kutakuinkin tältä:





















Eli ollaan lenkkien välissä lähinnä löhöilty, ja minä olen pelannut pleikkaria kahvin ja pipareiden kera, tiukasti torkkupeittoon kääriytyneenä. :D Koirat ovat arvostaneet tätä lepoa, ne ovat vieläkin melko väsyneitä reissun jälkeen. Tällaisista lomista pitää nyt ottaa kaikki irti, kun loppukevät taitaa väistämättä olla melkoista hulabaloota, kun mulla alkaa opetusharjoittelu, kesätyönhaku, ja kandikin pitäis varmaan kohta palauttaa...

Pienenä piristyksenä tuli eräänä iltana käymään Lilon uusi leikkikaveri, dallupentu Ronja! Tytöillä on ikäeroa suunnilleen kolme kuukautta, ja toivotaan, että jatkossakin tulisivat yhtä kivasti toimeen. Lokikin suhtautui pikkuiseen isällisen rauhallisesti, antoi Ronjan näykkiä huuliaan ja sitä rataa. :D Tyttöjen leikeistä oli hankala saada tärähtämätöntä kuvaa, mutta ainakin näkyy, että oli menoa ja meininkiä:







































Lilon yksinolo-"ongelmiinkin" taidettiin löytää ratkaisu. Aiemmin Lilo on ollut yksin ollessaan teljettynä makuuhuoneeseen, jossa se on aina mun lähdön jälkeen minuutin verran haukuskellut. Mieleeni tuli, että ehkä Liloa vaan pännii se, että sen elintilaa rajataan. Siispä olen nyt parina päivänä kokeillut jättää sen koko asuntoon, ja tämä oli nyt ratkaiseva päätös. Nimittäin Lilo on ollut nämä kaksi päivää yksin ollessaan täysin hiljaa! Jipii! Ja alkuaikojen askartelutkin ovat nyt historiaa. 

Sunnuntaina onkin edessä Lilon ensimmäiset pentunäyttelyt Helsingin Kaapelitehtaalla. Jännittää vähän, koska mulla ei ihan hirveästi ole esittämisestä kokemusta, ja Lilolla taas ei ole kokemusta tuollaisista tapahtumista, missä on paljon koiria. Saa nähdä, miten käy. :D Raportoin sitten!