Anna otti ilokseni kameran mukaan ja ottikin kyllä monia mielettömän hienoja otoksia. Valmistautukaa kuvaoksennukseen, se tulee tässä. :D (Ja siis toistamiseen, kaikki kuvat on ottanut lahjakas Anna Mertaoja!)
 |
 |
| Tämä kuvastaa mun mielestä hyvin Lokin ja Maisan persoonallisuutta. :D Hulluja ne on molemmat. |
 |
| En edes tiedä mitä sanoa. Mun koira on todella kaunis...:D |
 |
| Päätinkin jo, että tämä tulee vielä kehystettynä mun seinälle! |
Sääliksi kävi, kun Lilo ei päässyt mukaan pitämään hauskaa. Paikka oli ihan kuin Lilon paratiisi - tiedän, että jos se olisi terve, olisi se juossut siellä pää kolmantena jalkana ja nauttinut olostaan suunnattomasti. Tämä onkin ollut se rankin puoli tässä tilanteessa. Mutta kyllä me tullaan tuonne menemään sitten kun Lilokin pääsee mukaan, ja se varmasti osaa arvostaa sitä silloin. Tällä viikolla fyssari antoi käskyn käydä pikkuhiljaa juoksulenkeillä Lilon kanssa, ja se on ainakin ihan kiva uusi aktiviteetti, jota voidaan yhdessä tehdä. Ruvetaan pikkuhiljaa kasvattamaan lihasmassaa, mitä olen kyllä odottanutkin, kun tyttö on tätä nykyä ihan löysä pötkelö. :D
Lauantaina Loki saikin sitten jäädä kotiin huilimaan, kun suuntasimme Lilon ja Sinnin kanssa lähelle Oulunkylään mätsäreihin. Ajattelin, että se olisi sopiva rauhallinen ja ei kovin rasittava asia, jota sen kanssa voi tehdä. Tilaisuudessa kesti harvinaisen kauan, koska tuomari syynäsi jokaisen koiran hyvin tarkkaan ja antoi kaikille treenivinkkejä jne. No, mikäs siinä, kun keli oli hyvä ja oli mukavia ihmisiä, joille jutella. Lilolla meni ihan kivasti siihen nähden, ettei se ole missään käynyt kevään jälkeen. En myöskään halunnut kauheasti treenailla ennen kehään menoa, ettei se liikaa rasitu. Lilo esiintyi ihan pätevästi, vaikkakin lopussa alkoi seisoskelu selvästi väsyttää tai kyllästyttää tai molempia. En sitten vaatinut siltä paljoa, koska ajattelin, että leikattu jalka saattoi väsyä. Hengailtiin siinä sitten vähän epävirallisemmassa asennossa. :D
Uutena asiana tuli pieni jännitys pöydällä, missä Lilolla ei ole ennen ollut ongelmaa. Asiaan varmaan vaikuttaa se, että koko kesä on rampattu eläinlääkärillä, missä on tehty kaikenlaista inhottavaa pöydällä. Täytyy varmaan ruveta sitä asiaa työstämään, ettei mene pahemmaksi tuo. Ei se mitenkään paniikkiin mennyt, mutta vähän nojaili muhun päin ja vapisi.
Lilosta ei varmaan koskaan tule mitään huippu-urheilijaa tai näyttelytähteä tuon polven takia, niin ortopedi vähän varoitteli. Nuo mätsärit nyt on siinä mielessä ihan kivaa puuhaa sitten, että ei ole niin vakavaa, mutta päästään kuitenkin jotain tekemään yhdessä niin, että ollaan ihan ihmisten ilmoilla. :) Tällä kertaa saatiin vain punainen nauha eikä sijoitusta, mutta olin tyttöön varsin tyytyväinen! Sen sijaan Sinni menestyi odottamallani tavalla ja valikoituikin sitten BIS 2:ksi. :D Se sai läjäpäin palkintoja ja krääsää, mitä sitten raahattiin kassikaupalla takaisin kotia. :D Onnea siskolle!
Samaan aikaan mätsäreiden kanssa olisi ollut myös möllitoko Tikkurilassa. Pitkään harkitsin, että kumpaan menen. Halusin nyt kuitenkin tarjota Lilolle huomiota ja ohjelmaa, kun se on ollut niin paljon vaan kotikulmilla. Harmi vain, että noita möllitokoja järjestetään varsin harvoin, ja haluaisin kuitenkin Lokin kanssa johonkin osallistua, kun se on nyt treenannut tokoa ihan mielettömän hyvin. Tehtiinkin nyt Heidin kanssa yhteinen tavoite, että mentäisiin keväällä ihan virallisiin kisoihin. O_O Todella hurjaa, mutta pakkohan se on joskus uskaltaa! Loki on kolmeen möllitokoon osallistunut, joista kaksi meni tosi hyvin ja yksi ihan penkin alle. :D Nyt sitten aloitetaankin oikein tehotreeni, että saadaan tekemiseen varmuutta ja kaikki pienetkin viat hiottua. Ainakin häriötä pitää harjoitella ja palkattomuutta treenata. Kohti ääretöntä ja sen yli! Ja sitä rataa...:D
